Tapiolan Nurkkapöytä

Väistökoulu ei ole lapsen syy

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 8.5.2013

Tapiolan yläkoulu toimii väistötiloissa Miestentie 2:ssa. Syksyllä otetaan lisätiloja Kimmeltieltä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa päätetään 14.5. esityksestä jonka mukaan 2014 alusta lähtien siirryttäisiin Rehtorintie 11:een Espoonlahteen.

Tämä tarkoittaisi tapiolalaisille seiskaluokkalaisille yli puolen tunnin ylimääräistä bussimatkaa kaksi kertaa päivässä yhdellä Suomen liikennöidyimmistä väylistä. Väylän varrella pysäkit ovat varsinkin talvisaikaan synkkiä ja suojattomia. Suurimmalle osalle tapiolalaiskoululaisista Länsiväylä on kaukana joten matka on vielä pidempi.

Tapiolan koulun remonttipäätös antaa odottaa itseään. KORJAUS 14.52013: Tapiolan koulun remontista on päätetty että se alkaa 2013 syksyllä. Koulu on seissyt tyhjillään jo vuosia ja on esitetty epäilyjä onko peruskorjausta järkevä tehdä homeongelman laajuuden vuoksi. Koulun remontti on aloitettava heti. Jos näin ei tehdä, uusi koulurakennus on parempi päätös kuin koulupäätöksen pitkittyminen lisävuosilla, Tapiolan museoarvoista huolimatta. Lapset ovat niitä tärkeämpiä.

Miestentie 2:n tiloista ei ole julkisuuteen kerrottujen tietojen mukaan mittauksissa löytynyt sisäilmaongelmia. Miestentie 2:a on silti remontoitu miljoonilla euroilla. Tapiolan nurkkapöytä kysyy, miksi remontista on maksettu niin paljon jos ongelmat eivät ole poistuneet?

Jos löytyy varmuus tai yksimielisyys siitä, että sisäilmaongelmia talossa on, kaupunki on etsittävä kunnon väistötilat nimenomaan lapsen elämälle sopivalta etäisyydeltä. Jos ei löydy sisäilmaongelmaa, on tehtävä päätös jatkaa nykytiloissa. Jos tiloista osa on käyttökelvottomia, on ne remontoitava pika-aikataululla ja tarvittaessa käytettävä viipalerakennuksia ja erikseen hankittuja, Tapiolan alueella sijaitsevia lisätiloja.

Lapset eivät kasva kuin kerran. Heille aikuisten päätökset eivät ole tilapäisratkaisuja vaan osa heidän elämäänsä. Sisäilmaongelmat tai huono remonttityö eivät ole lapsen syytä.

Kiltademokratiaa

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 19.10.2012

Kuntalaissa sanotaan selvästi, että ”Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto”. Laki on voimassa myös Espoossa mutta ei Tapiolassa, jossa päätösvaltaa käyttää Tapiolan Kilta ry, ainakin kaavoitusasioissa. Tällainen johtopäätös vedettiin Nurkkapöydässä, kun luettiin Killan paimenkirjettä tapiolalaisille.

Kilta jakaa istuvat valtuutetut ja ehdokkaat vuohiin ja lampaisiin sen mukaan ovatko he äänestäneet ”kaupungin kokouksissa lähiasukkaiden vai metron tuoman tehorakentamisen puolesta”. Killan katsannossa metroasemien läheisyyteen rakennettaviin uusiin taloihin haluavat asukkaat eivät ole kunnon tapiolalaisia, joiden puolella valtuutetut olisivat voineet olla.

Kilta on kerännyt valtuuston kokousten äänestyslistoja kotisivuilleen. Kaikki valtuutetut, jotka ovat äänestäneet ”tehorakentamiseen” tähdänneen kaavan hylkäämisen, palauttamisen tai keventämisen puolesta on merkitty vihreällä. Killan huonoiksi tuomitsemien kaavojen puolesta äänestäneet on merkitty punaisella.

Killan uhkaus tuleville valtuutetuille on hirmuinen. Jos kannatat Killan vastustamia kaavahankkeita tai äänestät niiden puolesta jatkossa, joudut punaiselle listalle ja tuomituksi seuraavien vaalien alla lähetettävässä paimenkirjeessä. Kilta ilmoittaa toivovansa ”listojen auttavan tapiolalaisia arvioimaan, keiltä valtuutetuilta voi parhaiten odottaa Tapiolan arvoja ja asukkaita kunnioittavia päätöksiä”. Päätösvalta siitä mikä päätös kunnioittaa Tapiolan arvoja ja asukkaita on luonnollisesti Killan hallituksella, ei valtuutetulla itsellään.

Että sellaista lähidemokratiaa Tapiolassa, totesi Nurkkapöytä.

Ääri-ilmiöitä etsimässä vaalikoneissa

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 12.10.2012

Vaalikoneet ovat hauskoja ja mielenkiintoisia kapistuksia. Niistä voi hakea paitsi itselleen sopivaa ehdokasta myös etsiä kaikenlaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja asenteita. Nurkkapöydän varttunut mutta moderni porukka oli ottanut läppärin mukaan aamukahvipöytään ja päätti hakea Länsiväylä-lehden vaalikoneesta äärimmäisiä yhteiskunnallisia asenteita edustavat ehdokkaat.
Määrittelimme ensin kolmen äärilaidan näkemykset ja syötimme niitä mielestämme parhaiten vastaavat vastaukset vaalikoneeseen. Puolinaisia näkemyksiä emme hyväksyneet vaan käytimme aina vastausmahdollisuuksien äärilaitoja.

Tässäpä ei niin tieteellisen tutkimuksen tutkimustulos ääriehdokkaista Espoon kunnallisvaaleissa 2012.
Äärioikeistolainen on noin 60-vuotias espoolainen mies. On sitä mieltä, että yhteiskunnan liiallinen sekaantuminen ihmisten asioihin on lopetettava, jokaisen espoolaisen on huolehdittava itsestään ja perheiden on ostettava palvelut markkinoilta. Palvelujen tuottamiseen ei yhteiskuntaa ja ylisuurta verotusta tarvita. Työttömät on saatava töihin vaikka väkisin ja maahanmuuttajien hyysääminen on lopetettava.
Nurkkapöydän kriteereillä kymmenen äärioikeistolaisen listalle Länsiväylän vaalikone antaa ei niin yllättävästi seitsemän kokoomuslaista, kaksi persua ja yhden kristillisten naisehdokkaan.
Äärioikeistolaisimmaksi nousi 84,1 prosentin osumatarkkuudella kokoomuksen Mika Suomu, joka oli tällännyt vaalikuvaansa mustan paidan ja sinisen kravatin. Mahtaako olla Lapuan poikia? Suomu haluaa myös ikäihmiset töihin. Hyvä esimerkki on PowerPark Etelä-Pohjanmaalla, joka ”työllistää ikäihmisiä ja hekin kokevat olevansa tärkeitä yhteiskunnassa”.

Äärivasemmistolainen on parikymppinen nainen, jonka mielestä yhteiskunnan tulee ottaa huolehtiakseen lähes kaikista inhimillisen elämän alueista vauvasta vanhukseen. Kunnan tulee tuottaa kaikki palvelut itse ja ne on rahoitettava veroilla, joita kerätään riittävästi jotta palvelut saadaan turvattua. Kunnan on huolehdittava kaikista eri syistä syrjäytyneistä pakottamatta heitä kuitenkaan mihinkään omaan vastuunottoon.
Äärivasemmistolaisten listalla nousi kärkeen 83,3 prosentin tarkkuudella nuori vasemmistoliiton naisehdokas Elina Kinnunen. Kymmenen kärjessä listalla oli kahdeksan vasemmistoliittolaista ja kaksi demaria. Hieman yllättäen Kommunistisen puolueen ehdokas oli vasta sijalla 27 ja hänen edellään äärivasemmistolaisena oli mm. vihreä valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.

Äärivihreällä ympäristöasiat menevät kaiken edelle, samoin kaikenlaisen erilaisuuden suvaitseminen. Hän suhtautuu positiivisesti yrittämiseen ja julkisten palvelujen monimuotoiseen tuottamiseen. Hän on yksilökeskeinen ja perhekeskeinen. Veroja voi nostaa ja yhteiskunnan ohjausta lisätä, jos se palvelee ympäristö- ja perhearvoja.
Äärivihreän määrittely ja hänen puolestaan vaalikoneeseen vastaaminen oli nurkkapöydälle selvästi vaikeinta. Kärkeen nousi suhteellisen hyvällä 76,6 prosentin osumatarkkuudella nuori demarinainen Katja Koivumäki. Kymmenen äärivihreän lista muodostui aika sekalaiseksi; kaksi vihreää, kolme demaria, neljä vasemmistoliittolaista ja jopa yksi kokoomuslainen.

Nurkkapöytä yritti vielä muodostaa ääridemarin profiilia ja vastata hänen puolestaan. Tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Nurkkapöytä tuntee demarinsa ja tietää heidän ymmärtävän yhteiskunnallisen kehityksen lainalaisuudet. Demarit tietävät, että äärimmäisillä asenteilla ei saada rakentavia ratkaisuja aikaiseksi, vaan tarvitaan sovittelua ja asteittaista etenemistä kohti tasa-arvoa ja hyvinvointia. Tämä on joskus tuskastuttavan hidasta, eikä tule aina palkituksi vaaleissa, mutta se on ainoa todellisen kehityksen tie.

Nurkkapöytä kehottaa kaikkia tutustumaan huolella ehdokkaiden asenteisiin vaalikoneissa sekä toreilla ja turuilla. Sekä äänestämään!

Keilaniemen vapaan taivaan alla, osa 2

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 22.5.2012

Nurkkapöydän raati kokoontui toisenkin kerran puimaan Keilaniemen ihmeellistä asuintornihanketta, jonka puiminen näyttää jatkuvan kaupunginvaltuustonkin pöydissä.
Nurkkapöytä totesi, että ilmeisesti on olemassa huomattava joukko ihmisiä, joilla on pyöreässä tornissa lähellä meren rantaa asumisen tarve. Tätäkin tarvetta voidaan nurkkapöydän mielestä kaupungin toimesta tyydyttää jos veronmaksajien kontolle tulevat panostukset ja riskit pysyvät tolkullisina. Nyt tornitalojen rakentajat näyttävät olevan vaatimassa että kaupungin olisi tuettava heidän hankettaan mittavilla investoinneilla.

(more…)

Keilaniemen vapaan taivaan alla

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 14.4.2012

Tapiolan nurkkapöytään saapui aamukahvivieraaksi kokenut ja arvostettu kunnan rakentamisen ammattilainen, joka on juuri eläköitynyt kaupungin merkittävältä virkapaikalta. Häntä painoi huoli Keilaniemeen kaavailluista asuintorneista ja niihin liittyvistä sopimusjärjestelyistä.
Espoon kaupunginhallitus päätti 26.3. aloittaa pitkän epävarmuuden ajan Itärannan, Kehä I:n ja Keilaniemen tiukassa saarekkeessa. Kokouksessa hyväksyttiin sopimus, jolla valtio vapautettiin osallistumasta omistamansa kehäväylän investointeihin ja oikeutettiin saamaan vielä jokaisena tulevana vuonna 1,1 miljoonaa euroa tukea maantiensä ylläpitoon Espoon kunnallisveron maksajilta. (more…)

Tapaus Talvivaara

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 21.3.2012

Nurkkapöytä istui tällä kertaa kokoonpanolla jossa oli enemmän kysymyksiä kuin vastauksia:

Miten ihmeessä valtioneuvosto myönsi Talvivaaralle luvan uraanin talteenottoon, joka mahdollistaa edelleen uraanin myynnin kanadalaiselle uraaniyhtiö Cameco Corporationille?

Talvivaarasta saa säännöllisesti lukea huonoja uutisia: miten sulfaattipäästöt toistuvasti ylittävät moninkertaisesti sallitut rajat, miten alueelta vuotaa metallipitoisia vesiä luontoon, miten Talvivaaran pilaamien järvien vesille ”ei tehdä mitään”? Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 9.11.2011 kirjoitettiin, että

” Ympäristöluvassa raja-arvoksi asetettiin yhtiön toivoma 130 milligrammaa kuutiossa. Todellisuudessa yhtiön laskemissa jätevesissä on sulfaattia 8000 milligrammaa kuutiossa, johtaja Sami Koivula Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta sanoo HS:lle.” (more…)

Tagged with: ,

”Peruskorjausta” espoolaiseen tapaan

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 9.3.2012

Nurkkapöydän porukka tuntee kaikkien kunnon tapiolalaisten lailla suurta ylpeyttä ja lukkarinrakkautta maailmankuulua Tapiolan koulua kohtaan. Tämä hyvän opetuksen edelläkävijä ja arkkitehtuurin helmi on rakennuksena tullut elinkaarensa päähän. Espoolaiseen tapaan on noussut kiivas keskustelu, että pitäisikö peruskorjata vai purkaa ja rakentaa kokonaan uusi. (more…)

Luokkajakoa Hyvinvointipalveluissa

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 27.2.2012

Tapiolan Nurkkapöydän lukupiirin jäsen oli lukenut Katriina Järvisen ja Laura Kolben vuonna 2007 kirjoittaman kirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta (Kirjapaja). Lukukokemus oli mieltä avartava. Nurkkapöydästäkin löytyy niitä, jotka ovat hypänneet työläistaustasta ja yksinhuoltajaäidin hoiteista ”akateemiseen eliittiin”. Loikka jäi kuitenkin puolitiehen, sillä korkea koulutus ei tuonutkaan mukanaan korkeaa palkkaa, vaan uuden vähäosaisuuden: akateemisen köyhyyden. Nämä henkilöt tuntevat olonsa ulkopuolisiksi niin vanhempiensa kuin uudessa akateemisessa maailmassa. Luokkien ja roolien välissä liikkuminen vaatii sosiaalista taitoa, jota kaikilla ei ole kotiperintönään. (more…)

Bobrikov vai Molotov Kreikalle

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 24.2.2012

Tapiolan Nurkkapöytä kokoontui jälleen keskustelemaan ajan kuvaan liittyvistä asioista.
Espoon Iivisniemen lahja Euroopalle Timo Soini loihe lausumaan A-studiossa, että EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn on ”Brysselin Bobrikov” Kreikalle. Soinin logiikan mukaan Rehn sortaa ja puristaa Kreikkaa niin kuin Venäjän tsaarin kenraalikuvernööri aikanaan Suomea.
Mieleltään häiriintynyt nuori mies Eugen Schauman lopetti aikanaan Bobrikovin uran laukauksilla senaatin portaikossa. Lieneekö Soini ajatellut vertauksia laukoessaan, että siitä voi joku mieleltään vinksahtanut nyky-Schauman saada rohkaisua. (more…)

Tagged with: , ,

Uuskolonialismin hyökkäys Eurooppaan.

Posted in Uncategorized by Tapiolan Nurkkapöytä on 15.1.2012

Tapiolan nurkkapöytä kokoontui lumen sävyttämän tammikuun kunniaksi kahville. Edellisen vuoden vapaapäivien tapahtumien myötä keskustelu kääntyi myös radio ja TV-ohjelmiin.
Muisteltiin välipäivinä Teemalla tullutta uusintaa, kokouksesta jossa Afrikka jaettiin Euroopan valtioiden kesken 1884. Mielenkiintoista oli, ettei jaon kohteita, eli Afrikkalaisia kokoukseen kutsuttu. Avauspuheessaan Saksan kansleri Bismarch esitti kyllä jaloja tavoitteita, kuten orjuuden poistaminen, sivistyksen vienti ja kouluttaminen. Historia on osoittanut juhlapuheiden jääneen kolonialismin jalkoihin ahneuden ja riiston ryntäyksessä.

 
Historiasta keskustelu kääntyi nykyisiin talousongelmiin ja siihen, että Eurooppa on puolestaan joutunut uuskolonialismin jaon ja riiston uhriksi. Kaksituhatluvulla sillä on hienompi nimi globaali maailmantalous ja markkinavoimat. Kun vuonna 1884 Afrikka jaettiin, prosessi kesti useita kuukausia. Nykyinen Eurooppaa kuristava riistokolonialismi toimii Vapaamuurarien loosin tapaisena salaseurana, minuutti ohjelmalla. Näihinkään kokouksiin ei kutsuta kohdetta, eli Eurooppalaista veronmaksajaa. Julkisuuteen annetaan viestejä, että Eurooppaa kuristava hyökkäys tulee, jos ei ulkoavaruudesta, tai mustien luokkaluokituksen saatanallisia säkeitä laulavien enkeleitten muodossa, niin ainakin yhdysvaltalaisten ja aasialaisten, tai arabimaiden finanssipiireistä jotka omistavat vallan, voiman ja kunnian..
Tosiasia on, että Euroopan valtioita ja kansalaisia riistävää uuskolonialismia johtavat sen omat pankit, käenpojat jotka EU-maat päättivät pelastaa 2008. Omistaessaan keinottelurahastojen, vakuutusyhtiöiden ja rahastolaitosten kautta eurooppalaisten rahat ja valtioiden velat, ne keinottelevat ja piiskaavat valtiot ja kansalaiset toisensa jälkeen kurimukseen. Tavoitteena on rahamaailman valtaannousun varmistaminen, eurooppalaisen demokratian ja hyvinvoinnin tuhoaminen. Toki eräät uuskolonialismin näkyvät edustajat puhuvat Bismarckkilaiseen tapaan, kaunisti hyvinvoinnista ja demokratiasta, mutta helinän takana on rahavallan kaappaus.

 
Surullista on, että tiedotusvälineitten avulla, suomalaisten pankkien analyytikot vetävät samaa sumutuksen köyttä, jopa samoja mytologisia mielikuvia mustista enkeleistä luoden. Kuitenkin taustalla on tavoite hyvinvointivaltion kuristaminen ja yhteisten varojen käytön estäminen, sellaisiin etuihin jotka eivät hyödytä paratiisisaarilla lepääviä.

 
Vasta viimeaikoina tätä kehitystä vastaan on alettu pyristellä. Ensin eurooppalaiset sosialistit, kuten sosialidemokraatit Suomessa ja viime aikoina puoli porvaritkin ovat tähän yhtyneet. Uusimpana tulokkaana näyttä olevan Suomen Keskustapuolueen suuri tulevaisuuden toivo talouskomisaari Olli Rehn, joka uskalsi kritisoida mustin siivin liihottelevaa luokkaluokittajaa.
Ollaanko jo myöhässä? Onko rahavallan uuskolonialismi saanut Euroopassa jo niin kovan otteen, että niille päälliköille, jotka eivät otta lasihelmiä vastaan käy kuin Afrikkalaisille heimopäälliköille? Rautarengas taotaan kaulaan sekä nilkkaan ja matka alkaa laivan ruumassa. Sitä sopii miettiä.

Mustimmat porvarit eivät suinkaan ole innoissaan tästä vastustus yrityksestä. Suomalaisittain paras veto tähän mennessä oli ministeri Alex Stubb, joka esitti, että euro alueen päätösvalta siirrettäisiin niille, joille luokkaluokittajat suovat armollisesti kolme aata.
Ministerin aivoituksesta keskusteltiin nurkkapöydässä pitkään, osa esitti, että kannanotto johtui porvarillisesta tyhmyydestä, osa oli sellaisessa käsityksessä, että ministeri oli saanut lupauksen lasihelmistä tulevaisuudessa, sitten seuraavien vaalien aikaan.
Nurkkapöydässä tapahtui sellainen harvinaisuus, että jouduttiin äänestämään. Äänin 12 – 4 päädyttiin ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.