Bobrikov vai Molotov Kreikalle

Tapiolan Nurkkapöytä kokoontui jälleen keskustelemaan ajan kuvaan liittyvistä asioista.
Espoon Iivisniemen lahja Euroopalle Timo Soini loihe lausumaan A-studiossa, että EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn on “Brysselin Bobrikov” Kreikalle. Soinin logiikan mukaan Rehn sortaa ja puristaa Kreikkaa niin kuin Venäjän tsaarin kenraalikuvernööri aikanaan Suomea.
Mieleltään häiriintynyt nuori mies Eugen Schauman lopetti aikanaan Bobrikovin uran laukauksilla senaatin portaikossa. Lieneekö Soini ajatellut vertauksia laukoessaan, että siitä voi joku mieleltään vinksahtanut nyky-Schauman saada rohkaisua.

Uuskolonialismin hyökkäys Eurooppaan.

Tapiolan nurkkapöytä kokoontui lumen sävyttämän tammikuun kunniaksi kahville. Edellisen vuoden vapaapäivien tapahtumien myötä keskustelu kääntyi myös radio ja TV-ohjelmiin.
Muisteltiin välipäivinä Teemalla tullutta uusintaa, kokouksesta jossa Afrikka jaettiin Euroopan valtioiden kesken 1884. Mielenkiintoista oli, ettei jaon kohteita, eli Afrikkalaisia kokoukseen kutsuttu. Avauspuheessaan Saksan kansleri Bismarch esitti kyllä jaloja tavoitteita, kuten orjuuden poistaminen, sivistyksen vienti ja kouluttaminen. Historia on osoittanut juhlapuheiden jääneen kolonialismin jalkoihin ahneuden ja riiston ryntäyksessä.

 
Historiasta keskustelu kääntyi nykyisiin talousongelmiin ja siihen, että Eurooppa on puolestaan joutunut uuskolonialismin jaon ja riiston uhriksi. Kaksituhatluvulla sillä on hienompi nimi globaali maailmantalous ja markkinavoimat. Kun vuonna 1884 Afrikka jaettiin, prosessi kesti useita kuukausia. Nykyinen Eurooppaa kuristava riistokolonialismi toimii Vapaamuurarien loosin tapaisena salaseurana, minuutti ohjelmalla. Näihinkään kokouksiin ei kutsuta kohdetta, eli Eurooppalaista veronmaksajaa. Julkisuuteen annetaan viestejä, että Eurooppaa kuristava hyökkäys tulee, jos ei ulkoavaruudesta, tai mustien luokkaluokituksen saatanallisia säkeitä laulavien enkeleitten muodossa, niin ainakin yhdysvaltalaisten ja aasialaisten, tai arabimaiden finanssipiireistä jotka omistavat vallan, voiman ja kunnian..
Tosiasia on, että Euroopan valtioita ja kansalaisia riistävää uuskolonialismia johtavat sen omat pankit, käenpojat jotka EU-maat päättivät pelastaa 2008. Omistaessaan keinottelurahastojen, vakuutusyhtiöiden ja rahastolaitosten kautta eurooppalaisten rahat ja valtioiden velat, ne keinottelevat ja piiskaavat valtiot ja kansalaiset toisensa jälkeen kurimukseen. Tavoitteena on rahamaailman valtaannousun varmistaminen, eurooppalaisen demokratian ja hyvinvoinnin tuhoaminen. Toki eräät uuskolonialismin näkyvät edustajat puhuvat Bismarckkilaiseen tapaan, kaunisti hyvinvoinnista ja demokratiasta, mutta helinän takana on rahavallan kaappaus.

 
Surullista on, että tiedotusvälineitten avulla, suomalaisten pankkien analyytikot vetävät samaa sumutuksen köyttä, jopa samoja mytologisia mielikuvia mustista enkeleistä luoden. Kuitenkin taustalla on tavoite hyvinvointivaltion kuristaminen ja yhteisten varojen käytön estäminen, sellaisiin etuihin jotka eivät hyödytä paratiisisaarilla lepääviä.

 
Vasta viimeaikoina tätä kehitystä vastaan on alettu pyristellä. Ensin eurooppalaiset sosialistit, kuten sosialidemokraatit Suomessa ja viime aikoina puoli porvaritkin ovat tähän yhtyneet. Uusimpana tulokkaana näyttä olevan Suomen Keskustapuolueen suuri tulevaisuuden toivo talouskomisaari Olli Rehn, joka uskalsi kritisoida mustin siivin liihottelevaa luokkaluokittajaa.
Ollaanko jo myöhässä? Onko rahavallan uuskolonialismi saanut Euroopassa jo niin kovan otteen, että niille päälliköille, jotka eivät otta lasihelmiä vastaan käy kuin Afrikkalaisille heimopäälliköille? Rautarengas taotaan kaulaan sekä nilkkaan ja matka alkaa laivan ruumassa. Sitä sopii miettiä.

Mustimmat porvarit eivät suinkaan ole innoissaan tästä vastustus yrityksestä. Suomalaisittain paras veto tähän mennessä oli ministeri Alex Stubb, joka esitti, että euro alueen päätösvalta siirrettäisiin niille, joille luokkaluokittajat suovat armollisesti kolme aata.
Ministerin aivoituksesta keskusteltiin nurkkapöydässä pitkään, osa esitti, että kannanotto johtui porvarillisesta tyhmyydestä, osa oli sellaisessa käsityksessä, että ministeri oli saanut lupauksen lasihelmistä tulevaisuudessa, sitten seuraavien vaalien aikaan.
Nurkkapöydässä tapahtui sellainen harvinaisuus, että jouduttiin äänestämään. Äänin 12 – 4 päädyttiin ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Nurkkapöydän vaaliveikkaus

Tapiolan nurkkapöytä julistaa vaaliveikkauksen ensimmäisen äänestyskierroksen tuloksesta. Veikkausohjeet ovat seuraavat:

- Kopioi alla oleva ehdokaslista ja klikkaa alareunasta löytyvää Jätä kommentti painiketta.

- Liitä ehdokaslista kommenttikenttään ja lisää arvioimasi ääniosuudet prosentteina ehdokkaiden nimien perään.

- Jos haluat voit kirjoittaa loppuun perustelut veikkauksellesi.

- Kirjoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi ao. kenttiin ja paina Lähetä kommentti painiketta

Laskentaperusteena on ehdokkaittain yhteenlaskettu prosenttilukujen virhe. Pienin virhesumma voittaa.

Pitäkää huolta että eri ehdokkaille antamienne prosenttiosuuksien summa on 100 %.

Voittaja julistetaan Nurkkapöydän blogissa ja voittajalle lähetetään yllätyspalkinto.

Paavo Arhinmäki

Eva Biaudet

Sari Essayah

Pekka Haavisto

Paavo Lipponen

Sauli Niinistö

Timo Soini

Paavo Väyrynen

Muistattehan äänestää myös oikeassa vaalissa!

Hemming hämmentää

Opetushallituksen pääjohtajaksi vuodenvaihteessa siirtyvän Aulis Pitkälän viiden vuoden sijaisuus Espoon sivistystoimen johtajana kiinnostaa peräti 26 hakijaa. Pitkälää olisi valmis tuuraamaan myös kaksi kautta eduskunnassa istunut kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Hanna-Leena Hemming.
Nurkkapöydässä muisteltiin, että keväällä 2010 kertoessaan luopumisesta eduskunnasta Hemming ilmoitti, että hän ei suostu liittymään niiden kitisijöiden joukkoon, jotka jättävät eduskunnan turhautuneina vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja edustajantyön aliarvostukseen. Hemming kertoi aikovansa hakea työpaikkaa “elinkeinoelämän puolelta”.
Nurkkapöytä olisi nyt utelias kuulemaan mistä merkittävästä elinkeinoelämän asemasta Hemming on nyt valmis luopumaan espoolaisten koululaisten hyväksi. Sopeutumiseläkkeellä hän ei varmaankaan ole eduskunnan jälkeensä aikaansa tuhlannut.
Hanna-Leena Hemming herätti kansanedustajana huomiota räväköillä mielipiteillä. Hän oli muun muassa sitä mieltä, että köyhyys ja kouluttamattomuus on jokaisen oma valinta. Näin Hemming vuonna 2008 A-studiossa: ”Kuka tahansa voi tienata kuin Ollila, kun tekee urakalla töitä, on valmis näkemään vaivaa ja kantamaan vastuuta”.
Nurkkapöytä tuskin malttaa odottaa kuinka monta uutta Nokiaa ja Ollilaa Espooseen syntyy kunhan Hanna-Leena pääsee levittämään ilosanomaansa espoolaisiin kouluihin.

YLEn kummallinen vero

Viestintäministeri ja eduskuntaryhmät ovat kehitelleet Yleisradion rahoittamiseksi tv-lupamaksujen tilalle uuden veron, jolla pitkä ja hankala poliittinen kiista ratkaistaan. Uutta Yle-veroa maksavat kaikki täysi-ikäiset, joiden verotettava tulo on yli 7 813 euroa vuodessa. Vero olisi progressiivinen eli sen määrä kasvaa tulojen mukaan. Alaikäiset ja alle 7 813 euroa vuodessa ansaitsevat vapautettaisiin Yle-verosta.

Haastakaa Soini demariministerit

Nurkkapöydän väki totesi tyytyväisenä, että vihdoinkin joku haastaa Timo Soinin eduskunnassa tämän omilla aseilla. Pääministeri Katainen latasi Soinille tämän omalla tyylillä, että ”Soinin esitys oli vauhdikas. Siitä jäi vain ratkaisu puuttumaan. Taisi käydä niin kuin etelämaissa, että äänen korotus ja käsien heiluttelu korvaa asian”.

Hyvä Katainen! Lisää samaa lajia myös demariministereiltä, vaatii nurkkapöydän raati. Ei Soinin ja persujen kanssa pärjää faktoja ja latteuksia latelemalla. Soinin puheiden tyhjyys pitää osoittaa kaikelle kansalle.

Soinilla on hauskat jutut ja lennokkaita ilmaisuja, mutta ratkaisuehdotukset puuttuvat. Soini latelee tuomiopäivän ennusteita, jotka kaikki jo ennestään tietävät. Timo saa tyhjää puhumalla suuren totuudenpuhujan ja viisaan miehen maineen. Kansa uskoo, että Soini on ainoa joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat, vaikka tämä ei pysty esittämään ensimmäistäkään ratkaisua. Vastuuttomalla suunsoitolla näyttää pääsevän pitkälle.

Nurkkapöydän pyytämätön neuvo demariministereille ja eduskuntaryhmän johdolle on, että kysykää uudestaan ja uudestaan Soinilta mikä on hänen ratkaisuehdotuksensa. Minkälainen olisi se EU:sta ja eurosta irrotettu Perus-Suomi, johon Timo haluaa palata?
Mikä Soinin ihmemaassa olisi asuntovelallisten korkotaso?
Mikä olisi työttömyysaste maailmankaupasta irrotetussa Suomessa?
Eläisimmekö idänkaupalla vanhaan hyvään malliin?
Saisimmeko Kiinaan ja Kaukoitään siirretyt työpaikat takaisin, jos Soini olisi pääministeri?
Ostaisimmeko Nokian takaisin amerikkalaisilta sijoittajilta?
Maksaisimmeko toinen toisillemme maataloustukea ja muita tukiaisia?
Kenelle pienyrittäjä myisi palveluksiaan hiipuvan talouden ja työttömyyden maassa?
Mistä Soini keräisi eläkerahat kasvavalle vanhusväestölle?
Kysymyksiä Soinille riittää, nyt tarvittaisiin kysyjiä.

Kasvi kirjoittaa viisaita-Espoon vihreät ei

Nurkkapöydän väki luki tapansa mukaan huolella sunnuntain Erkon pääkirjoitussivun (HS 18.9.). Tällä kertaa sattui silmään kotikaupunkimme valtuuston puheenjohtaja Jyrki J. Kasvin viisas kirjoitus pääkaupunkiseudun liikenteestä ja kaupunkisuunnittelusta.
Nurkkapöytä on Kasvin linjoilla siinä, että pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi kaavoitusmonopolinsa voimalla ohjata asuntorakentamista ja palveluita tehokkaan joukkoliikenteen varteen eikä laajentaa pientalopeltoja.

Sailas puhui viisaita

Nurkkapöytä kokoontui tuoreeltaan pohtimaan aamukahvin ääreen Raimo Sailaksen eilisiltaisia (ma 5.9.) puheita A-studiossa. Nurkkapöytää ilahduttaa, että Sailas on toipunut syövästä ja palannut työelämään vaikka eläkepaperit olisi varmaan saanut ikänsäkin puolesta jos olisi halunnut. Tässä suhteessa Raimo on oiva esimerkki meille kaikille.
Sailaksen puheet ovat monesti kuulostaneet nurkkapöytäläisten korvissa uusliberaaleilta ja oikeistolaisilta, mutta tällä kertaa niitä oli mieluisaa kuunnella.

Eikö maailman paras koulu riitä?

Tapiolan nurkkapöydän kantajengi ei ole enää ihan kouluiässä ja lapsetkin ovat jo koulunsa käyneet. Silti koulumaailman asiat herättivät pohdintaa näin koulujen alkamisen aikoihin.

Suomalainen koululaitos on todettu kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa yhdeksi maailman parhaista. Oppimistulokset ovat hyviä, pääsääntöisesti oppilaat viihtyvät kouluissa ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Peruskoulutus on tasa-arvoista, kaikkien ulottuvilla ja ilmaista toisin kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset opettajat on tutkimuksin todettu hyvin koulutetuiksi ja työhönsä sitoutuneiksi.

Mikä ihmeen numero

Tapiolan Nurkkapöytä kokoontui jälleen keskustelemaan ajan kuvaan liittyvistä asioista. Globaalin maailmantalouden tai vaalien jälkeisen hallituksen muodostamisenongelmien sijasta paneuduttiin Espoo palveluihin.
Vähän iäkkäämpi nurkkapöytäläinen kertoi ongelmistaan saada yhteyttä omalääkäriin. Näppäiltyään Tapiolan terveysaseman numeron 09 816389000, linjalle tuli miellyttävä mies ääni kertoi useilla kielillä, että olet soittanut Tapiolan terveyskeskuksen terveydenarviointi numeroon. Suomeksi asioivaa kehotettiin painamaan numeroa 1. Jälleen miellyttävä mies pyysi näppäilemään numeron suuntanumeroineen ja painamaan ruutua.
Kukaan ei kertonut minkä numero pitää näppäillä, kaupunginjohtajan, terveyspalvelujen sekavuudesta vastaavan Juha Metson numeron, vai yleisen hätänumeron? Hätääntynyt soittaja näppäili uudelleen paperilapulla olevan terveysaseman numeron. Tulos oli, että hän jäi yksin puhelimeen, kuin piru Kalajoen markkinoille.